Taittopyörällä Tampereen kautta Helsinkkin

Lastipyörälainaamon kesän suunnitelmissa on laajentaa muidenkin sähköavusteisten pyörien kokeilumahdollisuutta Jyväskylässä. Lainaamoon onkin tulossa alkukesästä yksi ihan sellainen tavallinen pyörä - tosin sähköavusteisena. Sitä odotellessa olemme päässeet testaamaan sähköavusteista taittopyörää. Jännä vehje. Osittain se muistuttaa Kansalaistoiminnankeskuksen työsähköpyörää Mataraa, näpsäkkä pienirenkainen menopeli. Kaasukahva antaa mukavasti avustusta liikkeelle lähdettäessä, eikä puhti lopu kesken ylämäessä.

Miksi taittopyörä

Aina välillä työt - ja toki vapaa-aikakin - vievät muihin kaupunkeihin. Juna on näppärä ja nopea kulkuneuvo moneen paikkaan, mutta aina paikallisliikenteen aikataulut eivät osu kohdilleen lähtö- ja saapumisajankohtien suhteen. Voisiko nämä matkat taittaa pyörällä? Kyllä, moni tekee niin. Yön yli kestävällä matkalla pyörän jättäminen asemalle arveluttaa ja entäs liikkuminen määränpäässä? Silloin vastaus voi olla mukaan otettava taittopyörä. Täällä Lastipyörälainaamossa laitoimme yhden sähköavusteisen pyörän testiin. Kuinka onnistui seminaarimatka Helsinkiin?

Matka: Jyväskylä-Helsinki-Jyväskylä, menomatkalla vaihto Tampereella. Ensimmäinen etappi IC, vaihdossa Pendolino. Paluu suoralla Pendolino-yhteydellä.

 
Kotoa rautatieasemalle
 

Tämä on aika perussettiä avustusta ennenkin käyttäneelle, hyvin menee. Kovempi vauhti aiheuttaa vähän sitkuttamisen tunteen, koska pyörässä on normaalia pienemmät renkaat. Asemalle pääsee kuitenkin nopeasti ja hyvin kätevästi. Yhtään ei tullut kuuma. No, yöllä oli ollut pakkasta ja klo 6.00 on vielä aika viileää. Matkan sain taittaa samoissa vaatteissa, joissa vietän koko päivän, yleensä Matkakeskukselle saapuessa on vähän turhan kuuma polkiessa peruspyörällä. Nyt jakkupukupyöräilijä oli iloinen, että vaihtovaatekassin sai jättää kotiin. 

 

Tässä taittopyörämallissa on mukana myös tarakka. Tavaroiden kuljetuksessa nyt kuitenkin reppu.

Päivän tavarat asettelin reppuun. Mukana repussa olivat seminaarissa tarvittavat esitteet ja muistiinpanovälineet, sekä jokaisen naisen luottoystävä käsilaukku. Tähän pyörään saisi myös pyörälaukut, mutta kokeilu tehtiin repun kanssa, että pyörän siirtäminen junaan onnistuisi helpommin.

Ensimmäinen etappi, Jyväskylä klo 6.20, IC
 

Pyörä meni pakettiin helposti, hieman mietitytti kun konduktööri katsoi niin tarkkaan touhuja asemalauturilla. Pyörän kantaa ihan näppärästi, tosin painaahan se. Pienillä muutoksilla saisi valmistajan mukaan n. 1,5 kg pois, osien vaihdolla kevyempiin. Sain sen nostettua nyt junaan ihmeen helposti. 

Pyörän asetin pyöräpaikalle, sillä muita pyöriä matkassa ei ollut. Konduktööri kysyikin lipuntarkastuksessa pyörälippua, mutta totesimme siinä vaiheessa yhdessä, että menee taittopåyöränä ilmaiseksi. Konduktööri kehotti kokeilemaan pääsenkö vaihdossa Pendolinoon, mutta sanoi myös, ettei kannata raportoida, että noin isolla pyörällä kannattaa lähteä sinne liikenteeseen. Sain myös ystävällisen saarnan pyörän pakkaamisesta. Tunnustan, pakkaaminen jäi. Matkalla Tampereelle mietin jo, tilaanko taksin Tampereelta Helsinkiin, että ehdin pitämään aamupäivän esitykseni.

Vaihto, Pendolino

Tampereella osui kohdalle samasta junasta vaihtava tuttava, joka  halusi nähdä kuinka tässä hommassa käy. Laiturilla pyörä kokoon ja kohti uutta junaa. Kannattaa vaihdossa ehdottomasti laittaa pyörä talutettavaan kuntoon, kuuma tulee kantatessa. Tämä tuli huomattua, sillä tottahan toki nyt juna ajoi laiturilla ilmoitettua pidemmälle. Kantomatkaa laiturilla kertyi,koska olin ehtinyt jo koota sen takaisin pakettiin.

Siellä se hyllyllä keikkuu.

Pendolinon ovien kohdalla oli hieman ongelmia ovien kapeuden suhteen, mutta sama ongelma ilmenee ihan jo pelkän rinkan kanssa. Ystävällinen kanssamatkustajia nosti pyörän matkalaukkutelineeseen. Kassi olisi tuossa kyllä tarpeen, silloin ei tarvitsisi huolehtia osien juuttumisesta tai särkymisestä ritilähyllyyn tai muualle. Taittuvat renkaat olisivat must ja ne pyörään myöhemmin vaihdettiin. Leveämpi matkalaukkuteline toimi hyvin, kapeampi riittää juuri ja juuri. Ylähyllylle tätä pyörää ei jaksa nostaa, ainakaan testaaja.

Asemalla Helsingissä ja kohti seminaaria
 

Pyörän sai hyllystä yllättävän helposti pois ja konduktööri oli hyvin ystävällinen. Kokoaminen asemalla kävi nopeasti. Olin myös varautunut pahimpaan eksymiseen suunnatessani kohti seminaaripaikkaa. Repusta paljastui aamueväitä esiin kaivaessa myös kompassi, Jyväskylän seudun ulkoilukartta, tulitikut sekä rulla vessapaperia. Kyllä niillä pärjää myös pääkaupungissa!

Ensikosketus Helsinkiin

Näillä pärjää!

Ajaminen Helsingissä oli oma juttunsa, liikennesääntöjä en tainnut rikkoa kuin kerran ajamalla jalkakäytävällä. Onneksi tuttu poliisimies oli jo saapunut seminaaripaikalle, eikä virhettä virallisesti havaittu ;) Saapuessani paikalle en uskaltanut jättää pyörää pihalle, sillä runkolukitusmahdollisuutta ei ollut. Joten pyörä pakettiin ja portaat ylös ja pyörä naulakkoon seminaarisalin eteen.

 

Kotimatka

Pyörää tykkäsivät kokeilla muutkin ja asemalle mentiin tasaista tahtia kävelyn ja pyöräilyn yhdistämisellä. 

Välillä oli luovutettava kulkupeli toisten testattavaksi.

Asemalla odotuksen aikana arvelutti jättää pyörää mihinkään yksin, se on kuitenkin niin helppo napata kainaloon, vaikka painoa jonkin verran on. Junaan sain taas nostoapua, ja nyt pyörä menikin pienempään lokeroon. Hieman jännitti, meneekö joku osa lyttyyn. 

Mahtui se pienempäänkin lokeroon!

 Paluumatka sujui hyvin. Junassa oli hyvin tilaa ja ilman vaihtoyhteyttä ei tarvinnut jännittää pyörän kanssa. Kotimatka asemalta oli hurjan nopea, tähän sähköavusteinen pyörä on aivan mieletön!

Naulakon vieressä pyörä näyttää kovin pieneltä.

Loppupäätelmiä 

• Pyörän pakkaaminen kannattaisi, että voi varmistaa eri osien kestävyyden, pyörän osat eivät tarttuisi mihinkään ja samalla mahdollisen sadekelin kurat eivät leviä ympäriinsä
• Hymyillen pääsee pitkälle ja nainen pinteessä tuo ritareita paikalle, kiitos heille!
• Suosittelen mielenrauhan vuoksi IC junaa ja pyöräpaikkaa, mutta toisaalta Pendolinoissa suhtauduttiin pyörään muuten paljon positiivisemmin 
• Suosisin suoraa Pendolinoyhteyttä, ei tarvitse jännätä vaihtoa ja ajoissa tullen  voi varata laukkupaikkaa myös
• Suurin ilo pyörästä on kodin ja aseman välillä, Helsingissä pärjäisi pienemmälläkin ja sähköavusteisuus ei ole välttämättömyys. Kotimatkalla tulisi kuuma ilman avustusta
• Ainakin Helsingissä joukkoliikenne toimii mainiosti ja lisäksi kantakaupungin alueella käytössä ovat myös uudet kaupunkipyörät
• Pieni ja kevyt taittopyörä toimisi varmasti paremmin kuljetuksessa, mutta ei kodin ja aseman välisillä pidemmillä jakkupukumatkoilla

 

Kaupunkipyörät ovat nyt käytössä Helsingin kantakaupungin alueella.