Kesäteatterikampanjaan saivat osallistua myös omalla pyörällä kulkijat. Lue Grease-kävijän terveiset alta.
***
Helteisenä elokuun perjantaina surautin pyörällä kaverin
luokse, joka oli kutsunut ystäviään illanviettoon ja kesäteatteriin katsomaan
Grease-musikaalia Survo-Korpelan latoteatteriin. Olin juuri saanut pyörääni
uudet renkaat ja ketjut, joten matkanteko sujui kevyesti rullaten.
Aloitimme
illan lasillisella kuohuvaa ja vaahtokarkkeja. Herkuteltuamme lähdimme
kävelemään kohti Survo-Korpelaa, jotta ehtisimme lunastaa meille varatut liput.
Vaikka olimme paikan päällä hyvissä ajoin, oli ladon edessä jo pitkä jono.
Mutta mikä oli jonotellessa lämpimässä kesäillassa. Itse ladossa fiilis oli
ihana ja orkesteri viritti yleisöä tunnelmaan svengaavilla melodioilla.
Teatteriesitys imaisi mukaansa vauhdikkuudellaan. Lavastus ja puvustus veivät
meidät hienosti 50-luvulle.
Esityksessä parasta oli se, millä energialla ja
innolla nuoret sitä tekivät. Välillä sai myös nauraa silmät vesillä, kun
enkelin rintakarvat lähtivät valumaan kesken kappaleen ja lopulta roikkuivat
paidan nappien välistä. Lähdimme kaikki esityksestä hyvillä mielin kävellen
takaisin ystäväni kotia, jossa vielä paransimme maailmaa viinilasillisen
äärellä. Puolen yön maissa lähdin pyöräilemään kotiin. Elokuun pimeä yö, jossa
lämmin tuuli siivitti matkan tekoa, oli kerrassaan maaginen. Sellaisia kokee
harvoin. Oli ihana ilta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti