Evakkotarinoita: Liisin kanssa uusia maisemia ja onnen kyyneleitä!

Lastipyörälainaamon pyörille etsittiin loppukevään ajaksi evakkokodit lainaamon varastolla sattuneen vesivahingon vuoksi. Moni varahuoltaja saakin nyt kokeilla rauhassa arkea lainaamon pyörien kanssa! Minulla on lainassa Liisi.

Joten let’s go! Kauniina sunnuntaipäivänä Liisi lähti lenkille, tai paremminkin lenkittämään polkijaansa. Liisillä on ilo liikkua. Rajoittuneilla lihasvoimillani en pääse kovinkaan pitkälle, mutta sähköavustuksen avulla pyöräilymatkat ovat nelinkertaistuneet. Vauhdikas meno sekä vapauden ja pystyvyyden tunne on mahtava – useimmiten poljenkin onnen kyyneleet silmissä ja ääneen hihkuen! Liisin kanssa on tehty reissuja uusiin paikkoihin uudessa kaupungissa. Vähäisistä autolla liikkumisen tarpeista on jo pari voinut korvata Liisin kyydillä. Liisillä pääsee halutessaan vauhdilla, joten valppaana liikenteessä!

Sähköavustus toimii vain polkiessa ja loppuu 25km/h kohdalla.  

Uljas Liisi!

Pyörälenkeillä voi helposti pysähtyä ihailemaan maisemia. Ensimmäinen pysähdys tehtiin tällä reissulla jumppapaikalle, joka olikin sunnuntaipäivänä kovassa käytössä. Huilattiin hetki ja räpsittiin kuvia.

Vähän tietoa Liisistä. Satulan korkeutta saa säädettyä helposti ilman työkaluja. Satulasuoja kuuluu Liisin kalustoon. Kori on omasta pyörästäni väliaikaisesti Liisillä lainassa. Lastipyörälainaamolta on saatavissa myös käteviä pyörälaukkuja.

Vaihteiden vaihtaminen ja avustuksen säätäminen onnistuvat helposti. Pienestä näytöstä voi seurata muiden muassa avustuksen tasoa, vauhtia, akun tilannetta, kellonaikaa ja matkaa. Ajovalo on valmiina ja helppokäyttöinen pirikello tietysti myös. Tangon käsijarruista löytyvät etu- ja takajarrut, lisäksi Liisissä on myös jalkajarrut. Ja hyvät jarrut ovatkin, turvallisin mielin saa ajella!   

Matkamme jatkui Äijälänrantaan, mistä löytyy hienoa taidetta ja levähdyspaikkoja. Vierestä lähtee polku lintutornille, jossa olemmekin aiemmin käyneet. Järvimaisema ja aurinko ovat lyömätön yhdistelmä – sitä ihastellen siis hetki, jos toinenkin!

Pyörälenkkien lisäksi olen käynyt Liisillä asioimassa ja kaupassa, pienet ostokset kulkevat vaivatta kotiin. Jo aiemmin herännyt kiinnostus sähköavusteisen pyörän hankkimiseen on saanut kokeilun myötä vahvistusta. Suosittelen lämpimästi muitakin kokeilemaan lastipyörälainaamon valikoimaa!  

Nautitaan ulkoilusta! <3:llä Netta Japalta

Kun Lyyli pelasti ihmisen ostoskasseilta pyöränsarvissa

Viime syksynä Mikkilän perheen laatikkopyörä meni rikki. Vaan ei hätää, Lastipyörälainaamosta löytyi sopiva menopeli korjauksen ajaksi.

****

”Pyöräkorjaamolla Atte puhelimessa”

”Katri Mikkilä täällä soittelee, päivää! Kuule, meidän laatikkopyörästä meni vaihdevaijeri, ehtisitkö miten ottaa korjaukseen?”

”Katsotaas. Sulla on tietysti kova kiire saada se kuntoon?”

”No, joo, onhan nyt onneks vielä sellaset pyöräilykelit, että lapset voi itekin pistää pyöräilemään päiväkotiin.”

”Niin… Mutta… Onhan teillä kuitenkin auto, ettette ihan pelkkien pyörien varassa ole?”

”Ei, ei meillä ole. Mutta kyllä me silti muutama päivä pärjätään ilmankin, vaikka se arjen sujumisen kannalta aika elintärkeä kapistus meille onkin.”

Kyllä. Olemme nyt jo kuudetta vuotta autoton lapsiperhe. Kuljetamme pyörällä pääasiassa kahta lasta ja ruokaostoksia, mutta myös esimerkiksi suksia, luistimia ja uimarantakamppeita ja onpahan kyydissä nähty pyykinkuivaustelin, silityslauta, potkukelkka ja ikea-ostoksetkin.

Hankin oman sähköistetyn laatikkopyörän veljeni yllytyksestä siinä vaiheessa, kun ymmärsin, etten voi työntää lapsiani ikuisesti tuplarattaissa ja että välillä pitää päästä paikkoihin joko nopeammin tai pidemmälle, kuin mihin jälkikasvun omat etenemisresurssit riittävät. En ollut ehtinyt tuttua Lastipyörälainaamon toimintaan ennen pyörän hankintaa ja sittemmin ajattelin, että mainio konsepti, mutta turha mulle, koska mullahan on oma pyörä.

Paitsi silloin kun se on huollossa. Ahaa!

Mun työpaikka on Lastipyörälainaamon kanssa samassa rakennuksessa ja näen lainaamon pyöriä lähes päivittäin. Silti mulla kesti hävettävän pitkään ymmärtää, että vaikka omistan oman lastipyörän, voin silti edelleen tarvita ja hyödyntää lainaamon palveluita! Esimerkiksi silloin kun oma pyörä on huollossa eikä arkeen kaipaa yhtään perusfillarin sarvissa heiluvien ostoskassien kaltaisia horjutuksia.

Autokorjaamoilta (tiettävästi) voi saada laina-auton huollon ajaksi, mutta pyöräkorjaamoilla ei (tiettävästi) vielä ole vastaavaa palvelua. Lainaamo pelasti meidän arjen yhden tällaisen yllättäen tulleen huoltoreissun alta. Veikkaan että saattaa pelastaa joskus toistekin.

Suosittelen.

Katri Mikkilä, arki- ja välimatkapyöräilijä, jonka jarrut (ja muu perhe) välillä vinkuu mutta vauhti ei hyydy.

Fillarit liikkeelle! -kiertue Saarijärvellä

Fillarit liikkeelle! –kiertue vieraili tänä vuonna myös Saarijärvellä, jossa teemana oli kaupassakäynti. Kokeilimme pyöräillä kuvitteellista kauppamatkaa Härkälähteen asuinalueelta toiselle puolelle kaupunkia Halpa-Halliin. Matkaa suuntaansa oli noin 3,5 kilometriä.

Keskustssa kävely ja pyöräily
 oli erotettu kiinteistön
 katoksen ajaksi toisistaan.
Kiitämme selkeitä liikennemerkkejä

Keskustan läpi pääsi pyöräilemään sujuvasti pyörä- ja kävelyteitä pitkin mutta löytyipä yllättäen myös kävelyteitä. Turistipyöräilijöille meinasikin käydä hassusti, sillä kävelytien liikennemerkki oli sijoitettu paikkaan, josta sitä oli vaikea havaita.

Turistipyöräilijöiltä meinasi jäädä piilossa oleva kävelytien merkki huomaamatta

Matkan varrella ylitimme sillan, jonka yli kulkee myös raskasta liikennettä. Kevyenliikenteen väylä tuntui aika kapealta, kun isommat autot pyyhälsivät ohi. Rauhallisempi reitti salmen yli oli onneksi tarjolla, kun kiersi Paavontien kautta.

Ajoradan ja pyörä- ja kävelytien väliin
 oli rakennettu aita

Saarijärvellä asfaltin kunto vaihteli. Osa oli hyvässä kunnossa, mutta lähempänä Halpa-Hallia asfaltti oli välillä pomppuista.

Halpa-Halliin päästäksemme piti ylittää tie, mutta suojatie sijaitsi vasta kauempana. Koska ihmisillä on kuitenkin tapana oikoa sieltä, mistä reitti on lyhin, oli onneksi ohi kulkevan ajoradan
ja pyörä- ja kävelytien väliin rakennettu aita vaaratilanteiden välttämiseksi.

Järvimaisemissa kelpaa pyöräillä

Pyörällä matka Saarijärven keskustan läpi sujui varsin nopeasti ja sujuvasti. Matkalla ehdittiin myös ihastella maisemia.

Fillarit liikkeelle! Toivakassa

Fillarit liikkeelle! –kiertue pyörähti syksyllä myös Toivakassa tutkimassa paikallisten arjen pyöräilyolosuhteita. Kunta poikkesi selkeästi muista kiertueen paikkakunnista, sillä Toivakassa jalka- ja pyöräilytietä on vain muutaman kilometrin verran aivan kunnan keskustassa.

Vaikkei pyöräilyyn olekaan erillisiä väyliä muualla kuin keskustassa, etäisyydet ovat kohtuullisen lyhyitä, joten pyöräily näytti olevan ainakin koululaisten suosiossa. Pyöräparkkejakin oli koulun ympäristössä paljon, mutta ainakaan sulan maan aikana nekään eivät taida riittää kaikkien pyörille.

Pyöräparkkeja löytyi mm. kirjastolta ja urheilukentältä mutta koululle olisi tarvittu ehkä lisääkin.

Asuinalueille kuljetaan yleensä piennarta pitkin.

Asuinalueille meneville teille ei oltu rakennettu kävelijöille ja pyöräilijöille väyliä, vaan pyöräilijät ja kävelijät joutuvat kulkemaan pientareella. Vain yhdelle kadulle oli maalattu viiva, joka ilmeisesti merkkasi oman väylän kevyelle liikenteelle. Myös urheilukentälle on siirryttävä pientareita pitkin. Paikallisilla toki voi olla myös omat oikoreittinsä.


Jalka- ja pyöräteiden kunto oli vaihteleva. Kauempana keskustasta reitti oli paremmassa kunnossa kuin aivan keskustan tuntumassa. Varsinkin Jyväskylästä päin tullessa asfaltti näytti jopa parempikuntoiselta kuin autotiellä. Sen sijaan keskustan halkova väylä on halkeillut ja monissa paikoissa oli vielä syyskuussa kasautuneena edellisen talven hiekoitushiekkaa. Huonosti siivottu hiekoitushiekka nousi esiin myös asukkailta pyöräilyolosuhteista kysyttäessä. Väylän lyhyys ei siis näyttäisi vaikuttavan siihen, kuinka hyvin sitä pidetään kunnossa.

Keskustan kohdalla asfaltti oli epätasaista ja monesta paikasta löytyi hiekoitushiekkaa. 

Keskisaarekkeet olivat ahtaita. Suojatien merkinnät puuttuvat.

Autoilijat olivat Toivakassakin hyvin kohteliaita ja antoivat tietä suojatienylittäjälle. Monesti se tulikin tarpeeseen, sillä vaikka alla olikin lainaamon pyöristä kompaktein eli Lenni taittopyörä, tuntuivat suojateiden keskisaarekkeet hyvin ahtailta odotella ohi ajavia autoja.

Perinnepolulle pääsi helposti myös pyörällä.

Turisteille vinkkinä, että Toivakan keskustassa kiertelevälle Perinnepolulle pääsee helposti myös pyöräillen. Polun varrelta löytyy myös nuotiopaikka, jossa voi pysähtyä eväshetkelle. Polku itsessään on kuitenkin tarkoitettu kuljettavaksi joko jalkaisin tai maastopyörällä.

Ilona kesän lukubileiden dj-keikalla

Koko kaupungin juhlapyörä Ilona ilahdutti kesällä kirjaston asiakkaita. Alla kirjaston kesäsomettajan tunnelmia lukubileiden leppoisalta dj-keikalta:

”Parkkeeraan pyörän Jyväskylän kaupunginkirjaston terassin kulmaan, aniliininväristen kukkien viereen, joissa kimalaiset pörräävät aurinkoista päivää paistatellen. Nostan aurinkokennot valoa kohti, kytken johdon ja virrat akkuun, ja kaivan pyörän laatikosta pienet mutta pippuriset Genelecit, joista olisi kohta kuuluva kimalaisten kuoroon yhtyvää musiikkia. Kytken DJ-dekin sekä läppärin pyörän virtalähteeseen ja asettelen ne pyörään integroidun cajon-rummun päälle. Juuri sopivasti tilaa tehdä muutaman tunnin DJ-keikka kirjaston lukubileissä, joissa valikoimani ambient-musiikki siivittäisi bilettäjien eli lukijoiden lukukokemusta.

Lukijoita kerääntyy pyörän ympärille ja vietämme kesäisen nelituntisen hiljaa yhdessä lukien ja rauhallisesta musiikista sekä ympäristön äänistä nauttien. Vain ajoittaiset ohi kulkevat bussit säröttävät melullaan sunnuntaista tunnelmaa, mutta ei kuitenkaan niin, että se alkaisi häiritä. Aurinkoinen päivä sallii akun latauksen säilyttämisen aurinkokennojen avulla, vaikka pyörään on kytketty useampi virtaa ahmiva laite. Tällaista käyttöä ajatellen Ilona on nerokas. Se on kuin helposti liikkuva, itsestään latautuva aggregaatti ja PA – pieni bilelaitos siis, kunhan muistaa ladata akut ennen liikkeelle lähtöä!

Kun bileet ovat ohi, pakkaan laitteet ja pyörän alle viidessä minuutissa. Pyörän kolmivaihteinen sähköavustus helpottaa melko painavan pyörän liikuttamista paikasta toiseen, joten pitkänkin päivän jälkeen Ilonan talteen vienti ei tunnu raskaalta, vaan lähestulkoon kruisailulta! @jklkirjasto #kesäosku suosittelee kaupunkipyörä-Ilonaa pienten bileiden, ympäristöystävällisten ja kestävien valintojen sekä Pelle Peloton -tyylisten keksintöjen ystäville!”

Martta Lainapyörä reissussa Saarijärvellä

Lastipyörälainaamon Martta on ollut elo-syyskuussa kokeiltavana kolmella Saarikan työntekijällä Saarijärvellä. Alla testaajien tunnelmat kokeilujaksosta.

Innokkaat kokeilijat Aino, Sisko ja Eliisa.

Sisko:

"Olin ensimmäinen kokeilija ja kokeilu sujui hyvin. Minua suosi myös hyvät kelit, käytin pyörää työmatkoilla ja vapaa-ajalla, poljin pyörällä kahden viikon aikana noin 220 km. Polkeminen oli helppoa ja ylämäet meni ihan huomaamatta. Pyörä toimi hyvin ja oli helppo käyttää pienen totuttelun jälkeen. Kiitos mahdollisuudesta päästä kokeilemaan sähköpyörää."

Eliisa:
"Pyörä on toiminut hyvin. Latausta tarvitaan usein, akun loppumisen pelosta en uskaltaisi lähteä pitemmälle reissulle. Akun ja latausjohtojen kuljettaminen työlästä, akun olen nostanut aina sisälle pitemmän pysäyksen ajaksi. Olen ajanut vain työmatkoja. Harmillisesti en ole voinut tehdä pitempiä viikonlopun pyöräilyjä. Kulkemani reitin tiet ja kevyen liikenteen väylät ovat niin huonokuntoisia, että pyörää ei ole voinut hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla; matka on kiertelyä, kaartelua ja jarruttelua. Pyörän kiinteä etukori ja satulalaukut ovat erinomaiset! Sähköpyöräilty työmatkakin riittää työpäivän jälkeiseen pään tyhjentämiseen ja tuulettamiseen. Kiitos mahdollisuudesta kokeilla sähköpyörää! Oma sähköpyörä voisi lisätä asiointi- ja kauppapyöräilyä.”

Aino:
"Pitkäaikainen haaveeni käydä kesämökiltä käsin töissä toteutui viimein kun sain käyttööni Martta-sähköpyörän. Kolme pitkää ylämäkeä 26 km:n matkalla olivat tähän asti torpanneet aikeet tehokkaasti. Korkeintaan pari kertaa kesässä tuli mökille pyöräiltyä. Aluksi tuntui, että sähköpyörä vei minua enkä minä pyörää, mutta kun tottui käyttämään vaihteita ja avustajaa sopivassa suhteessa, matkanteko muuttui mukavaksi. Missään vaiheessa ei tullut uupumista ja sopivan pysty ajoasento sopi toimistotyöntekijän hartioille. Pyörä sopisi hyvin alle 20 kilometrin työmatkoille ja miksei pidemmillekin. Minulla matkaan meni melko rauhallisella vauhdilla pienessä vesisateessa 45 minuuttia ja kuuden kilometrin hiekkatieosuus vielä hidasti menoa jonkin verran. Voin hyvin suositella sähköpyörää."

 Aino taukopaikassa Martta-sähköpyörän kanssa. Taukoa ei rasituksen takia olisi tarvinnut pitää, mutta kun tien varressa oli niin paljon puolukoita